Kolmas tehtävä

Tutustuin artikkeliin, jonka ovat kirjoittaneet Betts J.D. & Glogoff S. J. 2004. Instructional Models for Using Weblogs In eLearning: A Case Study from a Virtual and Hybrid Course.

Kumpikin kirjoittaja oli ottanut käyttöönsä blogin opintojaksoissaan. Ne toteutuivat joko kokonaan verkossa tai sekamuotoisena (Hybrid course), jolloin opiskelijat tapasivat perinteisessä luokkaopetustilanteissa ja tukena oli verkko-opetus. Blogeja käytettiin kummassakin opintojaksossa muiden verkko-oppimisympäristön työkalujen ohella kuten keskustelu, sähköposti ja chat.

Sekamuotoisessa opintojaksossa (Learning, Reading and Culture) blogin käyttö esiteltiin eri vaiheessa oleville yliopisto-opiskelijoille mahdollisuutena oppia uusi "luku- ja kirjoitustaito" ja auttaa luomaan perinteinen luokkayhteisö. Blogia käytettiin tehtävien palautukseen ja reflektointiin. Blogit tarjosivat mahdollisuuden keskusteluun ja tukivat yhteistyötä luokkahuoneen ulkopuolella. Lisäksi opiskelijat tekivät blogeihin luentomuistiinpanoja. Jotkut toivat ajatuksia, terminologiaa ja kielellisiä analyyseja muilta opintojaksoilta. Opiskelijat käyttivät blogeja myös tehtäviensä kehittelyyn, joita he esittelivät lähijaksoilla. Blogeista keskusteltiin paljon myös lähijaksoilla, jolloin yhteisöllisyys vahvistui luokkatilanteessa.

Learning, reading and Culture -opintojakson jälkeen opiskelijoille tehtiin kysely blogien käytöstä opetuksen osana. Suurin osa opiskelijoista halusi käyttää blogia myös myöhemmin eri opintojaksoilla. Heidän mielestään blogiin oli helppo päästä ja se oli käyttäjäystävällinen. Blogissa oli mahdollisuus osallistua keskusteluun ja jatkaa luokkahuoneessa aloitettua keskustelua. Opiskelijat halusivat jatkossa käyttää blogia päiväkirjana, muistiinpanoihin, uusien artikkeleiden yhteiseen tarkasteluun. Vain yksi opiskelija toi esille, että blogin käyttö oli tunkeutumista hänen yksityisyyteensä.

Kokonaan verkossa toteutetulla opintojaksolla (Decision Making for Information Professionals) blogeja käytettiin oppimiskokemusten jakamiseen, palautteen antamiseen opettajalle ja toisille opiskelijoille. Tiedon yhteinen jakaminen uudesta teknologiasta toteutui Technology News -blogin ytimessä (ilmeisesti ns. emoblogi). Opiskelijat tekivät havaintoja teknologian käytöstä ja tekivät artikkeleita ja yhteenvetoja, jotka sisälsivät heidän tieteenalaansa tukevia linkkejä. Opintojakson aikana opiskelijat muodostivat verkkoon yhteisöjä muiden samasta asiasta kiinnostuneiden kanssa.

Opintojakson jälkeen tehdyssä palautekyselyssä opiskelijat kokivat blogin käytön vielä positiivisemmaksi kuin sekamuotoisen opintojakson opiskelijat. Erityisesti yhteinen tiedon jakaminen oli yksi merkittävistä asioista. Suurin osa opiskelijoista halusi jatkaa blogin käyttöä muissa opinnoissa.

Artikkelin kommentointia

On hyvä, että löytyy kuvauksia eri tavalla toteutetuista blogien opetuskäytöstä. Odotin myös, että artikkelin kirjoittajat olisivat vähän syvällisemmin tuoneet esille, miten vuorovaikutus opiskelijoiden välillä toteutui. Blogin käyttö sinänsä opetuksessa oli hyvin kuvattu. Yhteisöjen muodostuminen jäi mietityttämään. Kulttuurin vaikutusta olisi myös ehkä enemmän voinut tuoda esiin opiskelijayhteisön muodostumisessa.

Amk-opetukseen sain monia ideoita kirjoittajien kokemuksista. Opiskelijat voisivat käyttää blogia sekä teoriaopintojen ja harjoittelujaksojen aikana oppimisen reflektointiin ja itsearviointiin. Jos vielä yksilöin jonkun aiheen niin, eettisen päätöksenteon oppimiseen ja erilaisten hoitotyön eettisten ongelmien ratkaisuvaihtoehtojen kuvailuun perusteluineen blogi sopii erinomaisesti. Myös tehtävien prosessointiin ja palautukseen keskustelun ohella blogit sopivat hyvin. Palautteen annon oppimiseen sekä opettajalle että muille opiskelijoille blogi sopii hyvin. Blogin avulla opiskelija oppii myös avoimuutta.